Tallinnassa paljastettiin juuri elokuun lopulla muistomerkki, joka kunnioittaa virolaisia kommunismin uhreja.

Näihin uhreihin virolaiset laskevat paitsi ne, jotka aikavälillä 17.6.1940 – 20.8.1991 vangittiin, kyyditettiin ja surmattiin Siperian työleireillä, myöskin ne, jotka henkensä kaupalla pakenivat maasta ja asettuivat pakolaisina asumaan ulkomaille. Näin laskien neuvostomiehitys vei viidenneksen Viron väestöstä, joka tuohon aikaan oli vähän vajaat miljoona kansalaista.

Tallinnan Maarjamäen Suomenlahdelle avautuvaan puistikkoon kohoava muistomerkki koostuu kahdesta osasta. Toistakymmentä metriä korkeat marmoripaadet muodostavat synkän, hitaasti nousevan noin 200 metriä pitkän käytävän, jonka paasiin on kaiverrettu tiedossa olevien surmattujen ihmisten nimet ja kuolinajat. Kaiverruksia on muistomerkissä yli 22 000.

Tämän lisäksi on erillinen taulu, johon on kirjattu surmattujen Viron asevoimien upseerien nimet. Heistä, yli 800:sta upseerista, neljännes teloitettiin suoralta kädeltä ja loput kyyditettiin työleireille Siperiaan.

Tämän kohtalon koki karusti myös kenraali Johan Laidoner, puolustusvoimien silloinen komentaja. Hän oli jo ehtinyt talvisodan riehuessa kehua virolaisten valtiomiestaitoja. Pieniä myönnytyksiä tehden virolaiset tulisivat hänen mielestään välttämään koko sodan, toisin kuin itsepäiset ja omaa hyväänsä ymmärtämättömät suomalaiset. Totuus Stalinin ajan Neuvostoliitosta valkeni sittemmin kenraali Laidonerillekin, mutta valitettavasti liian myöhään.

Monumentin toinen osa avautuu katsojalle heti ensimmäisen osan, ”Matkan”, jälkeen. Se on rauhaisa näkymä aukiolle, ”Kotipuutarhaan”, jota lukuisat omenapuut koristavat. Viron maaseudulla entiseen aikaan lähes joka perheellä oli pihapiirissään omenapuita, joihin mehiläiset saapuivat kesän koittaessa. Muistomerkki kuvaa siis matkaa ja paluuta kotiin. Tosin kaikki kyyditetyt ja kaltoin kohdellut virolaiset eivät suinkaan koskaan enää päässeet palaamaan takaisin synnyinseuduilleen.

Kommunismin uhrien muistomerkin paljastus Tallinnassa oli ajoitettu tapahtumaan 20. elokuuta, joka on Viron jälleenitsenäistymisen vuosipäivä. Tuona päivänä vuonna 1991 Moskovassa vielä jatkuvan, mutta selvästi jo hiipuvan vallankaappausyrityksen jälkimainingeissa virolaiset totesivat ajan koittaneen: mehiläisten oli aika saapua kotiin.

 

Pauli Järvenpää

 

Julkaisija:

small logoSuomen Rauhanturvaajaliitto ry

 rauhanturvaajaliitto.fi

Seuraa Rauhanturvaajaliittoa sosiaalisessa mediassa